Mitään nyt tarkistelematta ihan tuntumalla väittäisin, että lineaarinen potikka on kuitenkin lähempänä ntc:n käyrää, kuin logaritmipotikka.
Kokonaisuutena ntc: käyräkin muistuttaa kyllä logaritmipotikan vastaavaa, mutta yleensä käyttöalue on valittu sinne suoremmalle kohdalle.
Ehkä tietysti sama onnistuu, jos käyttää logaritmipotikastakin vain pientä pätkää alueesta.

Jussi kirjoitti:Mitään nyt tarkistelematta ihan tuntumalla väittäisin, että lineaarinen potikka on kuitenkin lähempänä ntc:n käyrää, kuin logaritmipotikka.
Kokonaisuutena ntc: käyräkin muistuttaa kyllä logaritmipotikan vastaavaa, mutta yleensä käyttöalue on valittu sinne suoremmalle kohdalle.
Ehkä tietysti sama onnistuu, jos käyttää logaritmipotikastakin vain pientä pätkää alueesta.

siinä tavoite arvot, osaatko paremmmin tulkita siitä kummalla saa paremmin vastaan alueen log vai lin? lineaarista en kyllä omasta mielestäni tuossa näe.

0v 32 660Ω
0.5v 25 400Ω
1v 19 900Ω
1.5v 15 710Ω
2v 12 490Ω
2.5v 10 000Ω
3v 8 055Ω
3.5v 6 531Ω
4v 5 325Ω
4.5v 4 368Ω
5v 3 602Ω
5.5v 2 987Ω
6 2 488Ω
6.5v 2 084Ω
7v 1 753Ω
7.5v 1 482Ω
8v 1 257Ω
8.5v 1 072Ω
9v 917,4Ω
9.5v 788,2Ω
10v 679,8Ω

sama kuvaajana:
http://www.ranska.pl/img/automatyka/cha ... ntc10k.jpg

Tuo logaritmiasteikolle piirretty käyrä ei oikein sovi aivojen tapaan hahmottaa asioita...
Piirrä kaikkien vaihtoehtojen käyrät millimetripaperille ja erota siitä se ntc:n toiminta-alue. Sitten vertaa sitä pätkää vaihtoehtopotikan käyrään ja huomaa,
että vaihtamalla potikan arvoa tai käyttämällä kiinteitä lisävastuksia jommassa kummassa päässä, saadaan käyrää siirreltyä aika paljon.
Lineaari on tietysti aina lineaari, siirteli tai ei, mutta sekin voi olla juuri tarvittavalla välillä riittävän lähellä. Ja senkin voi sitten muuttaa ihan miksi
vaan, jos ohjaa prossulla.

Senkin kuvan voisi piirtää näkyviin, jospa lineaaripotikan liu'un ja pään välillä on rinnalla kiinteä vastus...

Jussi kirjoitti:Tuo logaritmiasteikolle piirretty käyrä ei oikein sovi aivojen tapaan hahmottaa asioita...
Piirrä kaikkien vaihtoehtojen käyrät millimetripaperille ja erota siitä se ntc:n toiminta-alue. Sitten vertaa sitä pätkää vaihtoehtopotikan käyrään ja huomaa,
että vaihtamalla potikan arvoa tai käyttämällä kiinteitä lisävastuksia jommassa kummassa päässä, saadaan käyrää siirreltyä aika paljon.
Lineaari on tietysti aina lineaari, siirteli tai ei, mutta sekin voi olla juuri tarvittavalla välillä riittävän lähellä. Ja senkin voi sitten muuttaa ihan miksi
vaan, jos ohjaa prossulla.

Senkin kuvan voisi piirtää näkyviin, jospa lineaaripotikan liu'un ja pään välillä on rinnalla kiinteä vastus...

tuota mietin jo aiemmin mutta ongelmana oli se että ääripäät saa kyllä ok, mutta esim 50%(5v) arvo onkin sitten tuolla keinolla mittarin näkemänä noussut vasta noin 15% arvoon.